Joulukalkkunaa testaamassa

Kinkku on joulupöydän kunkku. Siihen ajatukseen taidan olla kasvanut, vaikka en oikeasti edes syö sianlihaa muulloin kuin jouluna. Muslimimaasta sianlihan saaminen on kuitenkin haastavaa. Ja sen aidon ja oikean suolatun kinkun löytyminen on jo täysi mahdottomuus. Mutta kuka on sanonut, että jouluna pitäisi syödä kinkkua? Monessa maassa valmistetaan kalkkunaa jouluaterialle.

Kävin Ikeassa katsastamassa, josko sinne olisi tullut jo jouluun sopivia koristeita, valoja ja lahjapapereita. Olihan noita jonkin verran. (Siitä toinen postaus, kunhan saan valittua sopivat kuvat.) Ikean ruokapuodissa piipahdin ostamassa puolukkamehua, jotta voin sitä taas lämmitellä koleina iltoina. Ruokapuodissa näin kylmäaltaassa palan savustettua kalkkunaa. Voisiko sellainen toimia jouluaterialla? Ehkäpä. Muistan joskus viime vuonna maistaneeni kyseistä tuotetta ja pitäneeni siitä. En kuitenkaan uskaltanut jättää hankintaa sinne joulun aluspäiviin vaan päätin testata jo etukäteen. Niinpä kylmäaltaasta lähti mukaani pala savustettua kalkkunaa.

Kotona aloin miettiä, että mitä sen kanssa voisi syödä. Joululaatikoita en jaksanut alkaa tähän hätään väsätä. Ja toisaalta, jääkaappi oli jo melko tyhjä, koska olen lähdössä ylihuomenna reissuun. Salaattitarvikkeita jääkaapistani löytyy aina. Ja yksi ihana granaattiomena siellä myös odotteli syöjäänsä. Niinpä päädyin tekemään kalkkunan kanssa vain lisukesalaatin. Kynttilä piti tietenkin myös sytyttää, jotta pääsee oikeaan tunnelmaan. Sitten testaamaan. Afiyet olsun! ( = Hyvää ruokahalua!)

Hmm… Jotakin tästä puuttuu… Ainiin, sinappi- ja korppujauhokuorrutus tietenkin. Kuuluuko se kalkkunaan? Taisin odottaa jotakin tuttua makua, joka muistuttaisi joulukinkkua. Suolaisuudessaan tämä savustettu kalkkuna meni kyllä yli kinkun suolaisuudesta. Vähän turhan suolainen, mutta muuten oikein maukas. Jotain vivahdetta jäin kaipaamaan. Voisikohan tähän kuitenkin kokeilla sitä sinappia kaveriksi? Pitääpä huomenna testata.