Puolukkamehua, kynttilänvaloa ja joulumieltä

Tämän blogin idea sai syntynsä eräänä koleana lokakuun iltana, kun istuin uuden kotini sohvalla Istanbulissa. Aiemmin päivällä olin uhmannut miljoonakaupungin ruuhkaa ja kuluttanut päiväni matkustamalla lähimpään Ikeaan, josta mukaan tarttui puolukkamehua. Kodin rauhaan päästyäni olin kylmissäni ja päätin lämmittää itselleni puolukkamehua. Villasukat jalassa, kynttilän liekki valona hämärtyvässä illassa, vilttiin kääriytyneenä ja lämmin puolukkamehu lasissa – mielen valtasi väistämättä ajatus joulusta.

Olen aina ollut jouluihminen. Voin vallan hyvin askarrella helmikuussa joulukortteja, lukea kesäkuussa joululehtiä ja kuunnella elokuussa joululauluja. Rakastan joulua. En rakasta joulusta stressaamista, lahjapakkoa enkä kaupallisuutta. Mutta rakastan joulun sanomaa ja kaikkea sen ympärille rakentuvaa kauneutta. 

Tässä blogissa rakennan joulua kotiini ja sydämeeni. Elän muslimimaassa, jossa joulua ei vietetä, paitsi pieni kristittyjen joukko. Kuitenkin joitakin joulusta muistuttavia merkkejä löytyy lähempänä joulua myös tästä maasta, jossa uuttavuotta juhlitaan kotia koristamalla. Ja Ikea tietenkin olemassaolollaan helpottaa joulukodin koristelua. Katsotaan, millaisen joulun saan rakennettua täällä. Tervetuloa mukaan matkalle kohti joulua!